Harjoitukset

Ensimmäinen kerta

Ensimmäinen kerta on tärkeä niin ohjaajalle itselleen kuin osallistuvalle lapselle. Lapsen pitäisi saada hauska kokemus, samalla kun ohjaajan pitää selvittää minkälaisen ryhmän kanssa on tekemisessä.
Ensimmäisen harjoituskerran tavoitteena on

  • tutustua toisiin
  • selvittää lapsen suhtautumista vedessä olemiseen (uimataito, sukeltaminen)
  • tutustuttaa lapset kajakkiin ja poistaa kaatumisen pelkoa

Tässä sisältöehdotus ja muistilista ensimmäistä harjoituskertaa varten. Asialista on pitkä, mutta moni asia vie vain hetken.

  • Melonralllista kertominen
  • Tutustuminen; käydään läpi jokaisen nimi ja harrastukset
  • Uinti ja sukelluskoe; laita veteen muutama kajakki tai muu esine jonka luokse uidaan ja jonka alta joutuu sukeltamaan.
  • Kelluntaliivien käyttäminen; kerro minkä vuoksi liivejä käytetään, näytä mahdolliset hihnat ja vetoketjut, puetaan ne päälle ja kokeillaan kelluvuus vedessä.
  • Kajakin upottaminen; jokainen yrittää upottaa oman kajakin tai voidaan ottaa yksi pidempi kajakki, jota koko ryhmä yrittää upottaa. Upottaessa saa mukavasti lämmön päälle. Samalla saa tuntumaa vedellä täyttyneen kajakin painoon ja voi todeta upottamisen vaikeuden.
  • Lautan tekeminen; mennään kajakkeihin ilman meloja, ja käsin melomalla tehdään lautta. Lautaan osaaminen heti alusta lähtien on hyvä taito, sillä silloin ryhmän saa tiiviisti yhteen aina kun tarvetta ohjeiden antamiseen.
  • Kaatumisharjoittelu; jokainen vuorollaan kaataa kajakin ja tulee uimasilleen.
  • Reskutusharjoitus; autetaan ensimmäinen lapsi takaisin omaan kajakkiin reskuttamalla, jonka jälkeen hän auttaa seuraavan lapsen omaan kajakkiin. Kun jokainen osaa reskuttaa, helpottaa se jatkossa myös ohjaajan työtä.
  • Pelaamista ilman meloja; laitetaan kaksi maalia ja pelataan pallolla ilman maaleja.
  • Vapaata uintia;  

Harjoituskerran rakenne


Harjoituskerta sujuu helpommin ja se on helpompi suunnitella, kun noudattaa samankaltaista rakennetta. Kun kerran ollaan uimahallissa, harjoituskerran ei tarvitse alusta loppuun olla ohjattua toimintaa vaan käytettävissä olevaan aikaan voi varata myös hetken vapaamuotoista touhuamista.

Esimerkki yhden harjoituskerran rakenteesta:

  • 10 min Varusteiden haku ja valmistelut
  • 10 min Lämmittely
  • 30 - 40 min 1 -2 pääharjoitusta
  • 10 min Vapaata touhuamista ilman kajakkeja, esim hippaa
  • 10 min Varusteiden palauttaminen 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti